Aakkoset ja Numerot Oy

Queensin kielistä

Tällä kertaa somessa kiertää linkki, joka vie New Yorkin Queensin kaupunginosasta laadittuun kielikarttaan. Siitä löytyy jopa asiantuntijalle kovin vieraita nimiä, joten täytyypä ottaa selvää, mistä on kyse.

Thakali. Tämä on pieni, kaikkiaan muutaman tuhannen ihmisen puhuma kieli, joka on sukua tiibetille ja kiinalle, ilmeisesti enemmän tiibetille, mutta joka ei ole tiibetin murre (tiibet on taas yksi ns. makrokieli eli klassinen, puhekielestä etääntynyt kirjakieli, jonka ”murteet” ovat käytännössä lähisukukieliä). Thakalia puhutaan Queensin lisäksi Nepalissa, Mustangin (!) piirikunnassa. Kielikartta mainitsee myös ”mustangin kielen”, mutta voi olla että tämä on vain vaihtoehtoinen nimi thakalille.

Myös gurung on Nepalissa ja Kiinassa puhuttu kieli, joka on sukua kiinalle ja tiibetille. Sillä on kaikkiaan satoja tuhansia puhujia, mutta sen tarkoista sukulaisuussuhteista ei ainakaan nopealla nettihaulla saa tietoja.

Ñuu savi on mixteekkikieli. Mixteekkikielet tulevat Meksikosta, ja niillä ei yhteensäkään ole kuin puoli miljoonaa puhujaa, mikä tarkoittaa keskimäärin kymmentä tuhatta yhtä mixteekkikieltä kohti, olkoonkin että sielläkään kielen ja murteen ero ei ole yksiselitteinen. Mixteekkikielet kuuluvat oto-mangue -kielikuntaan, jonka tunnetuimpia edustajia ovat varmaankin zapoteekit, ja hekin vain siksi, että kapteeni Haddock haukkuu Auringon temppelissä inkoja ”zapoteekkijoukkioksi”. Oto-mangue -kielet ovat tonaalisia, eli sävelkorko saattaa olla ainoa ero kahden aivan erimerkityksisen sanan välillä.

Me’phaa on Meksikosta kotoisin ja tunnetaan myös tlapaneekin kielenä. Sekin kuuluu oto-manguekieliin, ja sillä on satakunta tuhatta puhujaa. Sekään ei kuitenkaan taida ymmärrettävyyden kannalta olla yksi kieli.

Ñomndaa kuuluu amuzgokieliin, jotka nekin ovat yksi oto-mangue -haara. Tiedot ovat niukkoja, mutta puhujia on muutama kymmenen tuhatta, ja Wikipedian mukaan kieli on kulttuurisesti elävä, niin että puhujaseudulla myös espanjaa tai nahuatlia (atsteekkien kieltä) puhuvat opettelevat mielellään ñomndaata.

Ixil on mayakieli. Maya ei ilmeisesti espanjalaisten saapuessakaan ollut yksi ainoa kieli, vaan varsin kirjava joukko lähisukuisia murteita ja kieliryhmiä. Ixilillä on noin sata tuhatta puhujaa, lähinnä Guatemalassa.

Trique on taas yksi oto-manguelainen kieli, ja sen pitäisi olla ainakin nimeltään tuttu suomalaisille, koska vuonna 2010 turkulainen aktivisti surmattiin Meksikossa hänen ajaessaan trique-heimon asiaa. Puhujien pääosa asuu Oaxacan ja Baja Californian osavaltioissa Meksikossa.

Wakhi tai xik zik -kieli on yksi niistä pienistä iranilaiskielistä, joita puhutaan Pamirin vuoristossa. Pamirin pienten kielten puhujia kutsutaan usein tadžikeiksi, mutta oikea tadžikki on Iranin virallisen kielen, persian eli farsin, lähisukukieli, kun taas pamirilaiset kielet eroavat hyvin paljon sekä persiasta että toisistaan. Ne ovat ilmeisesti läheisempää sukua muinaisille sogdin ja baktrian kielille kuin persialle.

Chinanteekki on taas yksi oto-mangue -kielikunnan haara. Chinanteekkikielillä on yhteensä yli satatuhatta puhujaa, mutta ne eivät ole toistensa puhujille aina ymmärrettäviä, vaikka chinanteekkia on perinteisesti pidetty yhtenä kielenä. Chinanteekkikieliä puhutaan Meksikossa, Oaxacan ja Veracruzin osavaltioissa.

Cuicateekki on oto-mangue -kieli sekin. Se on ennen muuta sukua triquelle ja mixteekkikielille, ja sen puhujia löytyy Queensin lisäksi Oaxacasta. Sillä on kymmenisen tuhatta puhujaa.

Mazateekki on taas yksi oto-mangue -kieli, tai ryhmä sellaisia. Puhujia on yhteensä pari sataa tuhatta, ja heistäkin suurin osa asuu Oaxacassa.

Myös totonakin kieli on pikemminkin ryhmä kieliä, ja puhujat ovat kotoisin Meksikosta. Totonakin kieli ei – vaihteeksi! – kuulu oto-mangue -kielikuntaan, vaan ilmeisesti omaan pieneen kielikuntaansa, jonka yhteydet muihin alueen kieliin ovat vielä selvittämättä. Totonakilla on yksi sukulaiskieli, joka ei ole totonakkia, tepehua, jolla on kymmenen tuhatta puhujaa (totonakki on huomattavasti suurempi kieli). Tepehua-nimellä tai sen muunnelmilla saatetaan kyllä viitata myös eräisiin Meksikon puolella puhuttuihin murteisiin, jotka kuuluvat uto-atsteekkikieliin ja ovat läheistä sukua Arizonan pima- ja papagoheimojen kielille.